A-este

Sunnuntaina järjestettiin pinsereiden agilityn SM-kilpailut, joita Muusakin oli seuraamassa. Olisimme osallistuneet mölliluokkaan, mikäli Muusa ei olisi perjantain treeneissä tehnyt totaalista stoppia A:lle. Muusan treenikaveri Lemmy kuitenkin osallistui pitäen ryhmä-rämämme mainetta korkealla. Me kävimme ainoastaan harjoittelemassa A-estettä. Tuusulan kennelkerhon kentältä löytyi sellainen A, jota voi säätää niin alas kuin haluaa. Aloitimme tietenkin täysin maahan lasketulla A:lla ja siitä sitten vähitellen nostimme ihan keskiverto A:n jyrkkyydelle. Johan tuli A:lle menemisestä kivaa :)


Tänään kävimme aamulla uteliaisuuttamme tsekkaamassa, josko Ojangon kentälle voisi soluttautua treenaamaan muutaman kerran A:ta. Eipä sielä ketään näkynyt, mutta päätimme siitä huolimatta tai juuri siksi tehdä muutaman kerran A:ta. Ja stop, "en mene". Muusa jopa yritti peruuttaa koko A:n. Onneksi Ojangosta löytyi myös alkeis A, eli pelkkä loiva A:n harja. Ja taas aloitimme siitä (sitä Muusa teki kyllä ihan iloisesti, niinkuin sunnuntainakin). Koska samaa estettä ei voinut nostaa, minua hieman jännitti miten tämän jälkeen oikea A sujuu. Mutta tutinat ja muut katosivat, eikä puhettakaan mistään epäröinnistä. Muusa tosin yrittää mennä ohi, jos minä en ohjaa tarpeeksi lähelle ja tiiviisti. Pääasia oli kuitenkin se, että muusa meni lopuksi oikeaa A:ta varsin vauhdikkaasti ja riemukkaasti.

Joudumme ehkä silti hinkkaamaan A:ta lisää.