perjantaina, elokuuta 31, 2012

Kauneuskilpailuissa

Nyt on sekin päivä nähty. Nimittäin Muusa koiranäyttelyssä. Muusa osallistui pinsereiden erikoisnäyttelyssä la 25.8. Tuusulassa narttujen avoimeen luokkaan ja voitti tällä näyttävällä ensiesiintymisellään luokkansa arvosanalla ERI ja SA. Paras narttu kehässä Muusa 4. ja VASERT.
Mittasuhteiltaan sopusuhtainen, selvän sukupuolileiman omaava narttu. Tyypilliset ääriviivat. Hyvä pään pituus ja pään linjat. Tyypillinen ylälinja. Hyvin kulmautuneet raajat. Pyöreät silmät. Liikku sivusta hyvällä askeleella ryhdikkäästi. Hyvät edestakaiset liikkeet.
Tuomari: Pirjo Aaltonen
 Että ihan sertin arvoinen hörökorva Herttonimestä :) No, hyvä tietää, että voimme alkaa harrastaa kauneuskilpailuja jos agilityura tai muut harrastukset lakkaa kiinnostamasta. Tällä tuloksella Muusasta saadaan kepeästi agilityvalio, enää vaan puuttuu ne agilitytulokset.

Muusa pinsereiden agilityleirillä elokuussa 2012 (Kuva: Niina Partanen)

tiistaina, elokuuta 21, 2012

Pinseri rähinäpäällä

Muusa kyttää kotona reviiriään
Olen aikaisemminkin kirjoittanut tähän blogiin Muusan aggressiivisuudesta vieraita koiria kohtaan. Vaikka olen kyennyt järjestämään arkemme niin, että reviiriaggression kanssa on pystytty elämään ilman massiivisia ongelmia, ei tämä käyttäytymismalli ole kadonnut Muusasta mihinkään. Mitä enemmän stressiä / kierroksia koiralla on, sitä enemmän se rähjää ja yrittää hyökkäillä ohikulkevien koirien kimppuun. (Eikä tämä käyttäytyminen käytännössä tule ikinä poistumaan, vaikka ohitukset onkin saatu namilla ja koulutuksella ihan näteiksi.) Muusan hermorakenteen puutteiden takia se kerää kierroksia helposti ja palautuu hitaasti. Kierroksia voi tulla ihan arkisista asioista ja harrastuksista, siis ihan mistä vaan, mikä on koiralle kiihdyttävää ja superhauskaa. Ja sitten on tietenkin tuo paukkuarkuus, jonka takia koira stressaa kaikkia pamauksia muistuttavia ääniä ja käy kierroksilla stressaantuessaan.

Muutamien lipsahdusten kautta olen kuitenkin huomannut, että lähes poikkeuksetta Muusan tarkoitus on ollut tähän asti häätää reviirille tunkeutuja pois esim. louskimalla toisen koiran takajalkoja. Kunnes sitten viime viikolla kävi ensimmäisen kerran tuntemattoman kadulla ohikulkeneen koiran päälle suoraan niskaan kiinni karattuaan auton takakontista. Onneksi sain pelastettua vieraan koiran, ja hässäkässä verta tuli vain minusta. Muutama päivä tämän jälkeen Muusa teki saman uudestaan: lähti kesken agiradan kisoissa tuntemattoman koiran kimppuun. Onneks tuolloin ko. koiran omistaja ehti toimia nopeasti ja itse pelastaa oman koiransa ja häätää Muusan pois. Kummatkin tilanteet ovat olleet mielestäni erilaisia kuin aikaisemmin, jotenkin aivan liian ennakoimattomissa ja yllättäviä. Ikään kuin koiralla vaan yht'äkkiä naksahtaisi "tappamisvire" päälle. Molemmat tilanteet voidaan tulkita reviiriaggressioksi: koiralle sekä auto, että agilityesteet voivat olla puolustettavaa reviiriä.

Jos koira on hyvin aggressiivinen, hyökkää ottamatta selvää toisen sukupuolesta ja iästä ja antamatta ensin uhkailemalla toisella mahdollisuutta alistua, on tavallisin syy kipu. Koiran kivun aiheuttama ärtymys purkautuu yksilöihin, joihin se ei luota tai joita se ei kunnioita. Varasin tietenkin heti Muusalle fyssariajan. Mutta, entä jos se ei ole kipeä mistään?

Muusa on stressaantunut ja paennut pamauksia takkaan mökillä
Ajattelin pitää parin kuukauden ajan päivittäistä seurantaa Muusan kierroksista ja agressiivisesta käyttäytymisestä. Lisäksi aion kirjata sen arkea ja meidän tekemisiä ylös kahdesta syystä: 1) selvittääkseni itselleni, kuinka usein se todellisuudessa oireilee, eli on paljon kierroksilla/stressaantunut ja jäljittääkseni mahdollista korrelaatiota arkisen tekemisen ja kierrosten välillä 2) Todistaakseni epäilijöille, että Muusa todella viettää ihan normaalia koiran elämää, eikä sen kierroksia voi selittää sillä, että minä vaadin siltä jotain sellaista, mihin sen ei kuulukaan pystyä esim. harrastamalla sen kanssa liikaa. Erityisesti pinseri-ihmisillä tuntuu olevan sellainen käsitys, että "tietenkin se on kierroksilla, kun te teette niin paljon kaikkea". Tänä kesänä (välillä kesä-elokuu) olen käynyt koirani kanssa kerran agilitytreeneissä, yhdellä agilityleirillä ja 5 kertaa kilpailuissa. Enkä ole suunnitellut meneväni sen kanssa elokuussa enää kisoihin, enkä treeneihin. Eli tekemistä on siis ollut huomattavasti vähemmän kuin edes kerran viikossa.

tiistaina, elokuuta 07, 2012

Kesäfotoja

 Lomatunnelmissa kotikallioilla

Prinsessa yksinoikeudella uimapatjalla, orjat puhaltakoot painostani huolimatta... :)

Saaressa vauhti päällä

Poikain kanssa kalassa tärkeänä

Välillä on hyvä ihan vaan levätä kotona omassa pesässä, mutta silloinkaan ei saa tulla yksinäistä.

Puikulointia - sen Puikula osaa