sunnuntai, tammikuuta 25, 2009

2-vuotissynttärit

Tänään vietettiin Muusa ja Alin kaksivuotissynttäreitä.

"Katso mikä kakku, joko hyökätään..."

"Äääh, saispa sen jo. Me inhotaan tällaista posettamista!"

Ali sai synttärilahjaksi samanlaisen takin kuin Muusalla

Ja Muusa sai tyytyä poseeraamaan vähän erityyppisissä juhlatamineissa

torstaina, tammikuuta 22, 2009

Alin kanssa lumisateessa

Ali ja Muusa kävivät tänään nauttimassa valkoisista hangista.

Jes, molemmat samassa kuvassa rantakallioilla :)

Muusa poseeraa tuiskussa

Ja metsän siimeksessä

Riehuva möykky

Yritä nyt sitten ottaa noista kuvia

maanantaina, tammikuuta 19, 2009

Vauhtiviikonloppu

Muusan uneliaaseen arkeen toi vauhtia viikonloppu. Lauantaina olimme agilityssä ja Muusa oli valmis tekemään lihapullien eteen ihan mitä vaan, siis jopa menemään sitä hurjan pelottavaa A-estettä ihan sujuvasti. Opettelimme myös uuden asian: pöydän. Lopputreenit menivätkin sitten sillä kaavalla, että Muusa luikki joka välissä pöydälle odottamaan lihapulliansa, riippumatta siitä oliko sinne tarkoitus mennä vai ei. Höpsö ihana Muusa.

Välissä pitää luonnolisesti levätä huolella

Sunnuntaina vuorossa oli sisarusten ja muutaman muun pinserin tapaaminen Koirametsässä. Muusasta huomaa selkeitä aikuistumisen merkkejä: nytkin se oli isossa porukassa ihan tomera oma itsensä, eikä yhtään arkaillut. Kävi jopa komentamassa Enniä ja Susua, jotka sen mielestä riehuivat liian holtittomasti. Edellisellä kerralla Muusa vielä meni ihan lukkoon Ennin murinoista. Onneksi epävarma teini-ikä taitaa olla ohi. Muusan sisaruksista paikalla olivat veljet Ali ja Castor ja sisko Nala. Ja mukavaahan sisaruksilla tietenkin oli, pojat tosin villiintyivät Ennsitä ja Sususta vähän liikaa (ilmeisesti neidit tuoksuivat ylitsepääsemättömän ihanilta).

sunnuntai, tammikuuta 11, 2009

Uusi vuosi - samat vanhat kujeet

Olen odottanut ja odottanut, että saisin Muusasta kivoja kuvia otettua ja korkattua vuoden 2009 blogaukset niillä. No, aina ollaan ulkona joko ilman kameraa, liian hämärässä tai jotain muuta vastaavaa. Ei siis kuvia. Jotain kuulumisia kuitenkin.

Vuodenvaihde sujui perinteiseen tapaan. Noin klo 18 lähtien pelosta täristen, vaikka olimme maalla keskellä ei mitään ja lähimmät hajanaiset raketit kantautuivat useiden kilometrien päästä. Annoin Muusalle Serene UM:ää, joka tuntui tepsivän. Loppuilta ja yö meni serotoniinin ansiosta uneliaissa merkeissä, joskin ulos Muusa suostui lähtemään vasta seuraavana iltapäivänä ja silloinkin epäluuloisena. Ensi vuonna alan doupata Muusaa jo hyvissä ajoin ennen uuttavuotta riippumatta miten sen vietämme, niin että Muusan ei tarvitse missään vaiheessa pelätä. Onneksi se on vain yksi päivä vuodesta.

Kotiin paluu ja arkeen sukeltaminen on tarkoittanut uneliasta valeraskasta koiraa, joka mieluiten viettäisi kaiken aikansa peiton alla. Ollaan tästä huolimatta ulkoiltu ja harrastettu ihan normaalisti. Jotain uuttakin Muusasta on löytynyt, nimittäin aikuista koiraa komentamaan riiviöpentua silloin kun sen leikit menee ihan överiksi. Ja uskokaa tai älkää, Kuru uskoo, kun Muusa komentaa.