keskiviikkona, elokuuta 12, 2009

Mitä tehdä kun koira katoaa?

Lähdin Muusan kanssa maanantaina mökille tarkoituksena viettää viimeistä lomaviikkoa rauhasta nautiskellen. Perillä odotti ikävä yllätys: läheisen ampumaradan pamaukset. Muusaa tietenkin tutisutti ja pelotti kamalasti ja näin sen menevän sisälle omaan pesään turvaan. Hyväuskoisena hölmönä kuvittelin, että sielä se pysyy turvassa ja lähdin itse rantaan jättäen ovet auki. Seuraavan kerran tullessani ylös tajusin koiran ottaneen hatkat paukkupaniikeissaan. Olisi pitänyt sulkea se sisälle.

Etsin Muusaa lähimetsistä tuloksetta, jonka jälkeen laitoin siitä nettiin katoamisilmoitukset ja soitin poliisille ja lähialueiden löytöeläntaloihin tuntomerkit. Kokeiltiin jopa pihalla grillaamista, mutta Muusaa ei näkynyt eikä kuulunut. Selvitin, että lähin etsijäkoira on Tampereella ja laitoin Muusan viltin pussiin varmuuden vuoksi. Järjestin Kurulle kuljetuksen Hämeenlinnaan, jos saisin sen avulla Muusan tulemaan takaisin tai jopa löydettyä lähimetsistä. Muusalle sattuu ja tapahtuu niin paljon ja niin usein, että en oikeastaan missään vaiheessa ajatellut, että sitä ei löytyisi. Vielä vuosi sitten olisin varmaan mennyt enemmän tai vähemmän paniikkiin. Kamala huoli siitä eläimestä tietenkin oli koko kuuden tunnin ajan, jonka se oli kateissa.

Sitten soi puhelin ja noin 5 km päässä olevan mökin isäntä ilmoitti löytäneensä koirani hänen sängystään. Niin pinserimäistä! Sinne Muusa oli luikkinut turvaan pamauksilta ja pelästyttänyt nokosille aikoneen isännän perin pohjin. Onneksi Muusalla oli katoamishetkellä valjaat päällä, joissa oli Muusan tunnistelaatta mun yhteystietoineen. Onni onnettomuudessa, että koirani hakeutuu ihmisten luokse turvaan paniikissakin.

Oheisille nettisivuille voi jättää katoamisilmoituksen koirasta ja sieltä löytyy erinomaisia ohjeita miten toimia vastaavassa tilanteessa.
http://www.karkulaiset.fi/
http://www.karkurit.fi/

4 kommenttia:

Weera kirjoitti...

No voi huhhuh!!! Tämähän tästä puuttui. Olisin ollut aivan kauhusta kankeana sun tilanteessa.

Mutta Lottaseni, etkö sä ala jo vähän kerjäämään verta nenästäs?... :)

Onneksi Muse löytyi. Ei halua edes ajatella "mitä jos...". Nähdään pian.

t: W & A, jotka odottavat tytsää innokkaasti hoitoon parin viikon päästä ja todellakin aikovat pitää Muusan hihnassa. :)

Sanna kirjoitti...

Sulla ei elämä oo todellakaan tylsää pinserin kanssa. Onneksi Muusa löytyi.

Haku on muuten ihan huippua, joten suosittelen jatkamaan.

Me aateltiin et voitas lähtee ajeleen joskus 9 aikaan täältä et varmaan 11-12 aikoihin oltas pääkaupunkiseudulla. Mikä aika sulle sopii tapaamiseen? Jos perjantaina sataa vettä/öuvataan sateista niin mietitään sit uudelleen lähetäänkö ajaan sinne vaan lenkille. Me tarvitaan sit jotain ohjeita mihin meidän pitää ajaa/missä nähään, koska ei olla juuri sieläpäin käyty.

Essi kirjoitti...

Onneksi Muusa löytyi :)

Olen lueskellut Muusan blogia aina silloin tällöin.
Saanko lisätä tämän Okin linkkeihin
(http://okipinseri.webs.com/)?

Essi kirjoitti...

Kiitos tuosta ruokaöljyvinkistä, pitää kokeilla :D