Leirin lajeista agility ja canicross olivat Muusalle tuttuja, haku sen sijaan aivan uusi. Olin todella yllättynyt Muusan hakutaidoista, ennen kaikkea itsenäisestä toimintakyvystä. Muusa nimittäin ampaisi metsään sellaisella vauhdilla, etten meinannut liinan päässä pysyä ja haki ilmavainulla maalimiehen juuri niinkuin pitikin. Olin kuvitellut, että ensimmäisillä kerroilla se varmaan etsii jälkeä maasta ja kysyy multa, mitä pitäisi tehdä. No, ei kysellyt, eikä mennyt nenä maassa :D Täytyy varmaan ruveta hyödyntämään Muusan hakulahjoja ja harrastamaan sitäkin edes silloin tällöin.
Touhua riitti sen verran paljon, että kuvien ottaminen unohtui. Tässä ainoa kuvani leiristä: Muusa huilaamassa agilitykentän laidalla.Täällä Henna Raunilan ottamia kuvia leiristä.
Kaiken kaikkiaan ei voi kun todeta, että Muusa on äärimmäisen helppo leirikoira. Se on omassa huoneessa / häkissä nukkumassa silloin kun mitään ei tapahdu ja jaksaa treenata ihan täböllä vielä kolmantena päivänäkin. Ainoana miinuksena todettakoon, että nyt aikuisena se ei enää välitä bondata vieraiden narttujen kanssa, vaan on heti valmis rähisemään tilaisuuden tullen. Etenkin mun puolustaminen ja omiminen on voimakasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti