Ongelmallisen voimakas reviirin puolustaminen

Olen nyt puoli vuotta tarkkaillut aikuistuessa muuttunutta koiraani ja joutunut myöntämään, että tietyt ei toivotut uudet käyttäytymismallit eivät olleet vain lieveilmiö muutosta tai seurausta toisen koiran tulosta laumaan. Ei toivottua käyttäytymistä on kolmenlaista ja se alkoi viime kesänä Muusan ollessa 2,5 vuotias: remmissä muille koirille rähjääminen, ikkunoista oman reviirin kyttääminen ja äänekäs ilmoittelu kaikesta kadulla tapahtuvasta, sekä autossa ohikulkeville koirille rähjääminen. Yksi variaatio samasta ilmiöstä toistuu agilitykentällä, missä Muusa on vaikea sulattaa sitä, että myös muut koirat treenaavat hänen reviirillään ja vieläpä jopa samaan aikaan.

Aluksi ajattelin, että tämä johtuu muutosta ja koira kyllä rauhoittuu uuteen kotiin tottuessa. Kun näin ei tapahtunut, mietin Kurun vaikutusta muusan levottomuuteen. Muusa käyttäytyy kuitenkin ihan samalla tavalla riippumatta siitä, onko toinen koira kotona tai mukana vai ei. Näin tapahtuu myös riippumatta siitä kuinka paljon virikkeitä ja aktiviteetteja Muusalle järjestää, eli kyse ei ole toimettomuudesta tai ylienergisyydestä. Uusi asunto antaa toki loistavat puitteet kyttäämiselle: kolmeen eri suuntaan aukeavat isot ikkunat, joista yksi ulottuu lattiasta kattoon. Metroasemalla, kadulla ja kävelytiellä riittää Muusalle kyllä tapahtumia raportoitavaksi.

Mielestäni kyse on Muusan reviiritietoisuuden lisääntymisestä iän myötä. Luonnetestissä opin sen, että Muusa puolustaa nimenomaan itseään ja omaa reviiriään, ei minua. Nykyään Muusa jostain syystä kokee, että muut koirat ovat uhka tullessaan liian lähelle tai hänen reviirilleen ja aikuistumisen myötä Muusalla on riittävästi rohkeutta ja terävyyttä ryhtyä välittömästi hätyytyspuuhiin.

Pari kertaa koira on päässyt vahingossa vapaaksi rähinätilanteessa ja havainto sen käyttäytymisestä on mielenkiintoinen ja vahvistaa teoriaani: Muusa ei ryhdykään tappelemaan tai käy koiriin kiinni, vaan se pyrkii ajamaan tunkeilija pois. Tämä tapahtuu vimmatusti haukkumalla vieraiden koirien kintereillä. Muusa on myös kerran Kurikassa onnistunut häätämään omalle pihalle tulleen vieraan ajokoiran kirjaimellisesti ajamalla sen pois. Näin Muusa on onnistunut tekemään rähinästä kannattavaa paitsi yksittäisen onnistuneen pois ajamisen ansiosta, etenkin ikkunassa rähisemällä. Ohikulkevat koirathan menevät lopulta aina pois, eikä Muusa tiedä, että sen rähinällä ei ole vaikutusta asiaan.

Tokomestoilla

Monet kotieläimet puolustavat vähintään pesäänsä, useat myös ruokailupaikkojaan tai muuta kotialuettaan. Lemmikkikoirien reviirinä ovat yleensä koti ja sen välittömässä läheisyydessä olevat tilat kuten rappukäytävät ja pihapiirit. Reviiri saattaa kuitenkin ulottua myös sellaisille alueille, joissa koiran kanssa käydään usein. Koirat saattavat esimerkiksi puolustaa tuttua koirapuistoa vierailta koirilta tai lähimaaston ulkoilupolkuja kuin ne olisivat sen omaa aluetta. Myös autoa lähestyvät vieraat koirat ja joskus jopa ihmiset saattavat kuulla kunniansa.

Aivan nuoret pennut eivät yleensä vielä puolusta kotialuettaan. Ongelmalliseksi ihmiset kokevat reviirin puolustamisen yleensä siinä vaiheessa, kun koira alkaa olla yli vuoden, joskus jopa kolme vuotta.

Vaikka reviirin puolustaminen on luonnollista, käytös voi voimistua, jos koira harjoittaa sitä usein. Siksi siihen kannattaa puuttua ajoissa ja ainoalla todella toimivalla tavalla: poistetaan käyttäytymisen syy eli vaikutetaan siihen, millaisena koira kokee vieraat koirat ja ihmiset.

Tuire Kaimio: Koirien käyttäytyminen (s. 287-292)

Tämän logiikan mukaan Muusalle pitäisi saada jotenkin kerrottua, että muut koirat eivät uhkaa sitä ja saada Muusa sietämään niiden olo omalla reviirillä. Käytännössä kaikkiin kolmeen tilanteeseen tarvitaan paljon harjoituksia ja asteittaista siedättämistä.


Ikkunassa kyttääminen:
Muusa pitäisi päästä palkkaamaan siitä, että se huomaa vieraan koiran reviirillään, mutta ei reagoi siihen. Samalla on pidettävä huoli, että Muusa ei saa koiria menemään pois rähjäämisellä. Käytännössä voin itse alkaa kytätä ohikulkevia koiria ja yrittää olla ajoissa namien kanssa palkkaamassa Muusaa ennen kun se aloittaa rähinän. Toinen vaihtoehto on järjestetyt ohikulkijat, jollaisiksi saa ilmoittautua vapaaehtoiset :D Tällä hetkellä Muusan kyttäysikkuna on peitetty, ja ajattelin pitää sen avoimena vain harjoitusten ajan.

Rähjäämisestä kieltäminen on kuitenkin kaksi piippuinen juttu: jos ihmiset hermostuvat, on samalla kerrottu koiralle, että tässä todellakin oli jokin uhkaava ja kiihdyttävä tilanne. Toistaiseksi pakotteista on oluut käytössä haukkupanta (panta kaulassa Muusa vinkuu, mutta ei hauku), suikupullo ja omaan huoneeseen eristäminen silloin, kun Muusa tekee jotain, mikä on kiellettyä. Näihin kaikkiin liittyy kuitenkin se, että koiralle mahdollisesti tehdään jostain jo valmiiksi uhkaavasta entistä epämiellyttävämpää. Toisaalta kukaan ei kestä 10 min välein ikkunassa vinkuvaa / haukkuvaa koiraa.

Ohitukset:
Ohitusten harjoitteleminen pitää aloittaa niin kaukaa, että Muusa ei vielä reagoi ja palkata siitä, että toinen koira on huomattu, mutta sille ei ole huudettu. Siedättämisessä siirrytään hitaasti haastavampiin etäisyyksiin varoen ylittämästä koiran reagointikynnystä. Jos rähinää syntyy, pitää palata alkuun tai reilusti taakse päin. Koko siedättämisen aikana ei tietenkään saisi tulla sellaisia tilanteita, joissa Muusa joutuu liian lähelle toisia koiria tai pääsee rähisemään, mikä on kaupunkilenkkeilyssä aavistuksen haastavaa.

Autossa rähjääminen:
Periaatteessa samat harjoitukset kuin ikkunassa rähjäämiseen, autoon tosin luultavasti tarvitaan avustaja.

Jep, vähän projektia pukkaa!