sunnuntaina, syyskuuta 09, 2007

Arkea

Muusa pääsi vihdoin ja viimein tapaamaan Alia pitkän juoksuista johtuneen tauon jälkeen. Voi sitä riemua ;) Velipoika tosin oli paljon kiinnostuneempi ja innostuneempi siskon hajuista kuin aikaisemmin ja Muusa ei oikein ymmärtänyt mikä hänessä nyt niin ihmeellistä oli. Veikkaa tuntui kiinnostavan painin sijaan ihan toisenlaiset leikit...

Veikan kanssa leikkiminen uuvutti, Muusa loikoilee kotona mielellään mahdollisimman lämpimässä ja aurinkoisessa kohdassa.

Muutoin Muusan elämä on ollut lähinnä arkea. Minä olen joko yliopistolla tai töissä ja Muusa on joutunut olemaan päivisin yksin kotona siinä missä kuka tahansa koira. Hyvin se on pärjännyt. Tuntuu, jopa että Muusan on helpompaa olla yksin, jos se tapahtuu joka päivä samaan aikaan. Säännöllinen elämä ja rutiinit rauhoittavat koiraa selkeästi. Muusa jää aamulenkin jälkeen ihan rauhallisin mielin kotiin, ikään kuin se tietäisi tarkan kellonajan, jolloin palaan. Aamu-unisena pinserinä se ei tosin haluaisi herätä ulkoilemaan ennen kymmentä. Usein se paineleekin takaisin pehkuihin heti lenkin jälkeen, eikä edes kunnolla herää toteamaan, että olen lähdössä. Näitä lähtemisiä on todella paljon helpottanut se, että olen opetellut tekemään kaikki pakkausrutiinit sun muut ennen koiran aamulenkkiä, niin että ei tarvitse enää höseltää siinä vaiheessa kun olen oikeasti jättämässä sen.

Juoksun jälkeen Muusa on ollut selkeästi kuuliaisempi ja entistä enemmän hellyydenkipeä. Se syö paljon paremmalla ruokahalulla, jopa nappuloita ilman houkutinliemiä. Kaikin puolin elämä tuntuu taas asteen hepommalta Muusan kanssa, vaikka se on edelleenkin lähes kouluttamaton riiviö. Rappukäytävän rappusia se ei vieläkään uskalla kulkea,ja toisaalta meno on usein aivan liian raisua. Kuitenkin Muusa on selkeästi rauhoittunut ja oppinut koiran elämän kannalta tärkeitä rutiineita.

Muusa ja Nikke ottavat rennosti

Muusan arjessa kivoin juttu on se, että se pääsee usein mukaani. Käydään kavereiden luona kylässä, piknikillä, mielenosoituksissa, baarissa, kotibileissä, kokouksissa jne. Itselleni on suuri helpotus, että voi valita oman fiiliksen mukaan ottaako koiran mukaan vai jättääkö sen kotiin. Eli esim. silloin kun itse ei jaksa touhottavaa pinseriä kokouksessa, jonka puheenjohtaja samalla pitäisi olla, voi jättää koiran kotiin tietäen, että se pärjää. Toisaalta esimerkiksi mielenosoituksessa, jossa liikutaan ja jossa on aina myös muita koiria, on yleensä hauskempaa Muusan kanssa kuin ilman. Viikonloppuna Muusa pääsi tekemään tuttavuutta myös poliisihevosten kanssa mielenosoituksessa Metsälän säilöönottokeskusksen liepeillä.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Moi, lisäsin tiedät linkkilistamme :)