Ali tuli meille viikonloppuhoitoon ehkä hieman hetken mielijohteesta :) Aloitin yhteisen viikonloppumme lupaavasti karmaisevassa flunsassa, ensimmäisellä ryminälenkillä nyrjäytin vielä nilkkani :( Täytyy myöntää, että en enää muista mitä ajattelin alun perin. Miten ajattelin selviäväni kahden hulivilipinserin kanssa yksin, joista kumpikaan ei kulje hihnassa edes siedettävästi toisen seurassa? En todellakaan olisi selvinnyt ilman Niken ja Loviisan apua, ylimääräisiä jalkoja ja käsiä :) Olisin toki voinut lastata nuo kolme kertaa päivässä autoon ja ajaa jonnekin tarpeeksi korpeen, jossa olisin päästänyt koirat ulos ja linkuttanut hiljakseen perässä. Entäs nukkuminen, miten nukutaan yksiössä, jossa ei ole yhtäkään ovea, jonka taakse toisen voisi pistää rauhoittumaan?
Muusa itse asiassa otti tilanteen hämmentävän lunkisti ja uskoi suosiolla esim. sisällä riehumiskieltoni. Alikin ymmärsi vinkin, mutta ei vaan silti oikein missään vaiheessa kunnolla rentoutunut ja rauhottunut. Vieras paikka ja ihana narttu, minkäs teet. Muusa on sen mielestä niin ihana, että herra ei vaan yksinkertaisesti meinannut mitenkään pysyä nahoissaan. Pitkät lenkit lenkkeiltiin vapaana Täyttömäellä ja Herttoniemen metsissä. Lyhyet lenkit tehtiin erikseen hihnassa, ensin toinen ja sitten toinen. Tämä yhden epäonnistuneen yrityksen jälkeen, yritimme Niken kanssa tehdä lauantain aamulenkin ydessä molempien koirien kanssa, mutta eihän siitä mitään tullut.
Yöt olivat myös sangen levottomia, Ali on kova tyyppi haukkumaan :( Ja Muusa perkele on houkuteltavissa mukaan ihan mihin vaan hullutukseen. Huoh.
Loppuen lopuksi viikonloppu meni kuitenkin nopeasti ja koirilla oli taatusti hauskaa. Ensi kerralla täytyy ehkä miettiä logistiikkaa tarkemmin. Heh.
Tässä tehdään ryhmäliikkeitä :)
Täyttömäellä oli tänään ihanasti lunta.
Voi pojat, että väsyttää tällaisen viikonlopun jälkeen.
1 kommentti:
Suuren suuri, iso, kaunis kiitos. Olette loistavia koko poppoo.
t: omaa kurinpalautustaan miettivä
Lähetä kommentti