keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2009

Kevättä maistellen

Muusa on korkannut jo terassikautensa. Ensimmäistä kertaa satuimme sellaiselle terassille, jossa myös koirille tarjoiltiin. Olin suorastaan hämmästynyt tarjoilijan kiikuttaessa minun lattekahvin lisäksi Muusalle todella ison koirankupin täynnä vettä. Ihanaa, että Helsingistäkin vielä löytyy paikkoja, jotka toivottavat koirat avosylin vastaan :D Ja voitte kuvitella, että me Muusan kanssa kyllä osaamme nauttia aurinkoisesta terassikaudesta.

Keväällä on maisteltava juuri esiin puskeneen ruohon lisäksi pitkän talven jälkeen eloon heränneitä hyönteisiä. Odottelen sitä ensimmäistä eläinlääkärikäyntiä, kun ampiainen on pistänyt koiraani kurkkuun... (okei, koputan puuta).

Laitettiin myös kotipartsi kuntoon ja istutettiin kukkia, että siellä kelpaa sitten lämpimän sään sattuessa paistatella päivää.

perjantaina, huhtikuuta 24, 2009

Koiranpäivä

Tänä vuonna järjestetään ensimmäinen valtakunnallinen koiranpäivä - tänään 24.4. Muusa toivottaa oikein aurinkoista ja ihanaa päivää kaikille koirille ja koirien ystäville!

Ensimmäinen viikko juoksuja on takana. Neidillä on maha kamalan sekaisin pöksyjen syömisestä. En raaskisi laittaa sille tötteröä päähän, mutta toisaalta vaihtoehdot ovat: lisää pöksyjen syöntiä ja mahakipua tai todella verinen sohva ja sänky ynnä muuta ihanaa.

Joskus aikaisemmin olen kertonut, että aion streriloida Muusan. Tämä päätös pitää, sillä Muusa kärsii todella voimakkaasta valeraskaudesta, joka ilmenee apaattisuutena. Lisäksi kohtu- ja munasarjasyövän sekä vanhoilla koirilla yleisen kohtutulehduksen riski poistuu kokonaan. Avainkysymykseksi onkin muodostunut: koska?

Haluan, että koirani luonnetestataan ennen sterilointia, vaikka narttukoirilla steriloinnin ei pitäisi juurikaan luonteeseen vaikuttaa. Lähinnä haluan, että Muusan luonne on kokonaan kehittynyt sellaiseksi kun se on kehittyäkseen ennen sterilointia. Tämän lisäksi haluan, että Kurun ja Muusan välit ovat kehittyneet ja vakiintuneet sellaiselle tasolle jota esimerkiski Kurun mahdollinen murrosikä ei horjuta. Toisaalta olisi kivempaa jos Muusa saisi olla toipilaana ilman ympärillä hyörivää porokoiran nulikkaa (syyskuusta lähtien asuvat yhdessä).

Erityisesti minua on askarruttanu estrogeenin tuotannon loppumisesta väistämättä seuraava testosteronin suhteellisen määrän kasvu koiran elimistössä. Suuret määrät testosteronia lisäävät agressiivisuutta. Tämä on syy, miksi haluan, että koirani on aikuinen, eikä esim. epävarma murrosikäinen, kun se steriloidaan. Ihan vaan varmuuden vuoksi.

Muusan juoksujen väli on aika tarkalleen 20 viikkoa. Seuraavat juoksut ovat siis tulossa syyskuussa. Muusa valmistelee juoksuja huolella, tästä hormonitoiminnasta kertoo noin kuukautta ennen juoksua tulevat isot finnit. Pari kuukautta juoksujen jälkeen Muusa on valeraskaana, eikä laisinkaan oma itsensä. Väliin jää ainoastaan yksi kuukausi, jolloin voi olla varma, että koira on oma itsensä, eikä missään hormonitoiminnan prosessissa. Leikkaamisajankohta on siis valittava huolella. Seuraava mahdollisuus olisi heinäkuussa. Mutta haluanko ottaa mätäkuun tulehdusriskin tai toipumisloman keskelle parasta treenikautta? Toisena vaihtoehtona on, että Muusa joutuu kestämään näiden juoksujen lisäksi vielä yhdet juoksut, joiden jälkeen se sitten steriloidaan joulukuussa.

perjantaina, huhtikuuta 17, 2009

Ja taas juostaan


Kuten tästä pöksykuvasta voi päätellä, Muusan juoksut alkoivat. Ah, tätä ihanuutta. Kolme viikkoa täysin sekopäisen koiran kanssa pelkkiä hihnalenkkejä. Kotona pöksytappelua, syötyjä pöksyjä, veritahroja lattioilla, matoilla, sohvalla ja sängyssä... Muusa saa silti kaikki sympatiapisteet puolelleen: ei varmasti ole yhtään sen kivempaa olla juoksuinen narttu :D

sunnuntaina, huhtikuuta 12, 2009

Vuoden ensimmäinen mökkireissu


Muusan mielestä mökillä on mahtavaa. Saa juosta vapaasti sisään ja ulos, pihalta metsään ja naapuriin. Kaivaa hiekkarannalla (ja salaa myös vähän kukkapuskia), saunoa ja grillikauden alettua kiertää koko tienoon grillit läpi joko varkaissa tai kerjäämässä. Takkatulen ääressä saa parhaimmat päikkärit ikinä ja laiturilla kelpaa keikistellä aurinkoa ottamassa. Oikeastaan mökillä pitää noudattaa vain yhtä sääntöä: vihellettäessä pitää kaahata täysiä takaisin omaan pihaan :D

Kevään kunniaksi ollaan käyty myös bileissä Ali-veljen luona (Muusa ja Ali pitivät huolen, että niistä bileistä ei vauhtia puuttunut...) ja canicrossaamassa. Yllättävää kyllä, canicross-lenkin aikana koira huohotti enemmän kuin omistaja. (Jippiii!!!)

torstaina, huhtikuuta 09, 2009

Keväthörhö

Muusaa pelottaa Santahaminan pamauttelut niin paljon, että lenkkeilystä ei menaa tulla mitään.

Kuvassa Muusa on hypännyt kesken lenkin turvaan Loviisan päälle.

Muusalla on fiinnejä taas huulissa ja tällä kertaa myös pepussa. Tuon eläimen hormonitoiminta on käsittämätöntä. Muusa pissii lattialle. Muusa herättää minut aamuisin vouhkaamalla ja välillä myös keskellä yötä. Muusa ei tottele vapaana ollessaan ensimmäistäkään käskyä, varsinkaan sitä luoksetulokäskyä. Muusa tuhoaa kotona aivan kaiken papereista herätyskelloon. Muusa on kirjaimellisesti sekaisin, eikä sillä ole juoksu vielä edes alkanut. Huoh.