Maailman tapaturma-alttein eläin

Kuten moni Muusan elämää seurannut tietää, pinserin kanssa sattuu ja tapahtuu. Muusan kanssa sattuu ja tapahtuu vielä sitäkin enemmän. Muusan tapaturma-alttius on jotain täysin käsittämätöntä.

Eilen Muusa karkasi aamulenkin yhteydessä kotipihasta. Kutsut kaikuivat kuuroille korville, joten koira jäi pihalle muiden mennessä sisälle. Arvelin eroahdisteisen pinserini olevan kymmenen minuutin päästä jo kotiovella ulvomassa surkeana, joten katsoin turhaksi juoksennella sen perässä pitkin maita ja mantuja. Naapurinpojat kuitenkin löysivät Muusan ennen kun se kerkesi omin nokkinensa takaisin. Pojat olivat katsoneet puhelinnumeroni Muusan valjaista (jee, siitä on siis hyötyä...!) ja ilmoittivat koiran löytyneeksi naapuruston roskiksilta. Niinpä-niin, jätteitä tonkimasta.

Eikä aikaakaan kun Muusa alkoi oksentaa, oksentaa ja oksentaa. Sisällä ei pysynyt attapectit, eikä eläinlääkärin neuvoma hiililiuoskaan. (Se hiilenmusta oksennus oli muuten suorastaan taiteellinen näky olohuoneen matossa litroittain...) Oksentamisen lisäksi Muusa ripuloi ja sillä oli omituisia hengitysvaikeuksia (luultavasti se oksensi myös nenäänsä tai jotain muuta yhtä mainiota, mikä sitten ärsytti sen hengitysteitä...) Neljän tunnin pahenevan oksentelun jälkeen kiikutin Muusan vaan suoraan Viikkiin pieneläinsairaalaan, jossa Muusa nesteytettiin ja oksentelu saatiin loppumaan pahoinvointilääkkeillä. Lisäksi selvitettiin, että Muusan elimistöstä ei mitään kamalan vakavaa myrkkyä löytynyt ja Muusa päästettiin kotiin toipumaan.

Yksi syy lisää asua Herttoniemessä: pieneläinsairaala on tarpeeksi lähellä.

Kamala lattia

Olemme vihdoinkin päässeet Muusan kanssa uuteen kotiin erinäisten evakkoseikkailuiden ja leirihoitopaikkojen kautta. Itse olin vielä tässä välissä viikon leirillä ja Muusa taisi majailla sillä välin ainakin neljässä eri osoitteessa. Onneksi Loviisan tutussa ja turvallisessa seurassa. Viikosta oli selvitty muutoin hyvin, mutta Muusa oli ollut ilmeisen sekaisin muutosta ja sitten vielä Kurun kanssa riehuessa oli Kurulle tullut tassuhaava :(


Uudessa kodissa odotti kamala yllätys. Liukas laminaattilattia!

Olen huvittuneena seurannut Muusan ja lattian tutustumista. Muusa liikkuu lattialla ylivarovaisesti ja peruuttaa miltein joka paikkaan. Sohvalle se ei uskalla lainkaan hypätä liukkaalta lattialta ja muutenkin tutustuminen on vähän säälittävää sutimista ja tutinaa. Jos mitään ihmeellistä ei tapahdu, koira pysyy pystyssä, mutta heti kun joku vaikka tulee, menee Muusa innostuessaan nurin ja tapansa mukaan tutinapaniikkiin liukastuessaan.

Kyllä tästä vielä selvitään.

Ajan kanssa Muusa tottuu - on vaan pakko!

Laituriposeeraukset

Kesähelteen vaarat

Muusa on nauttinut helteistä mökillä Kurun ja Neron seurassa.

Eilen sain taas muistutuksen siitä, että ikävä kyllä pinseri ei osaa itse suhteuttaa riehumistaan säähän tai omaan hyvinvointiinsa. Muusa meni kuumimpana hetkenä aurinkotuoliini laiturille loikoilemaan suoraan aurongon alle ihan kohtuullisen pitkäksi aikaa ja siihen päälle riehui urakalla Kurun kanssa. Seurauksena ilmiselvät lämpöhalvauksen oireet. Onneksi koiran viilentäminen kylmillä pyyhkeillä auttoi, vaikka se olikin sen jälkeen koko illan ihan sänkykamaa.

Seuraavana päivänä tajusin vahtia Muusan riehumista jo tarkemmin ja viilentää sitä uittamalla.

Puikula ui, porokoira kannustaa

Polskis molskis

Uinnin jälkeen suoritetaan kuivaustoimenpiteitä koko porukan voimin

Muusan mielestä kuivaus on niin kivaa, että sitä ei voi jättää väliin edes kuumalla kesähelteellä :D

Rankka elämä

Muusan mielestä viimepäivien elämä on ollut kovin uuvuttavaa.

Juhannuksen kunniaksi Muusa viipotti mökillä pitkin maita ja mantuja energiaa säästelemättä. Suoraan juhannusreissulta mentiin agilityyn, jossa kumpikaan meistä ei oikein edes yrittänyt kunnolla skarpata. Ja agilitystä suoraan koehoitoon päiväksi Reijan ja Vilin luokse. Kuulemma kaikki oli sujunut hyvin lukuunottamatta sohvalla ja sängyllä nukkumista. Muusa ei kuulemma ollut ihan meinnannut niellä talon sääntöjä ja sitä, että _neiti_ ei pääsekään sohvalle / sänkyyn :D

Kun hain Muusan eilen kotiin, se oli aivan reporanka. Sama meininki on jatkunut tänäänkin. Muusa on vaan nukkunut koko päivän parvekkeella. Tais olla vähän rankka viikonloppu...