Sietämätön syyhy

Kuvitelkaa itse, miltä tuntuisi hiivatulehdus varpaiden välissä. Eikä yhtään saisi rapsuttaa. Sietämättömältä!

Soitettiin sitten uudestaan vielä eläinlääkäriin ja kyseltiin lisäkeinoja syyhyn vähentämiiseen. Niin, ja haettiin isompi tötterö, joka kanssa ei todellakaan pääse nuoleskelemaan tassua. Muusa on nyt kotona ihan paljain varpain tikkineen kaikkineen, että ilma kulkee mahdollisimman hyvin ja hiiva paranee. Pesemme hiivantappoaineella joka päivä (pinseri oppi aika nopeasti, että sielä suikukopissa kökötetään se 10 minuuttia poistumatta välillä...) ja lisäksi voi vielä laittaa korvahiivamönjää jos kutina yltyy aivan sietämättömäksi, kuten tänään.

No joo, Muusalla on kurja olla ja mä olen todella kyllästynyt jalan hoitamiseen :(

Leipuri Hiiva

Oikeassa olin, sinne tassuun on kaupan päälle leivottu vielä hiivatulehdus. Nyt sitten jalkapakettia ei pidetä jalassa enää ollenkaan, vaan mahdollisimman ohutta sukkaa pelkästään sisällä ja ulkona sukan päällä töppönen. Vain lyhyitä lenkkejä ja monivaiheista jalan hoitamista.

Ensin pestään sieniaineella siten, että aine muhii 10 minuuttia. (Opeta siis suihkua inhoava pinseri seisomaan suihkukopissa paikoillaan 10 minuuttia...)

Yksi ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...


Sitten jalkaa kuivatellaan niin KAUAN, että se on varmasti rutikuiva tassujenkin välistä ennen sukan laittamista. (Opeta siis suihkun jälkeen joka paikkaan poukkoileva pinserisi olemaan aloillaan jalka nätisti puhtaan pyyhkeen päällä ainakin tunnin verran...) Kuulemma voi käyttää myös sellaista fööniä, joka ei puhalla kuumaa ilmaa. Anyone?

"Okei, lovutan ja käperryn tähän postimerkin kokoisen pyyhkeen päälle..."

Turhauttaa

Minua turhauttaa, koska tuntuu siltä, että Muusa on koko ajan joko kipeä, valeraskas tai juoksuinen. Huomenna mennään taas eläinlääkäriin, koska tassu ei ole parantunut yrityksistä huolimatta. Tai siis haava kai on, mutta tassussa muhii ilmiselvä hiivatulehdus... Sitten kun tästä selvitään, odotellaankin jo niitä juoksuja ja valeraskautta.

Muusa chillaa Niken kanssa

Ollaan käyty tapaamassa myös Kurua, kuvassa harjoitellaan rauhottumaan yhdessä. Se ei ole kummallekaan helppoa, mutta edistystä tapahtuu. Muusan ilmeestä voi päätellä, että se ei oikein vielä tiedä miten päin sen pitäisi olla Kurun kanssa.

Kuru on kerrassaan valloittava

Sukkahiippari

Jalkapaketti muhii. Haava paranee hyvin, mutta muuten tassu on vähän heikossa hapessa. Varsinkin varpaiden välit jäävät ikävästi muhimaan paketissa tassuhikimarinadiin. Siksi kokeilemme nyt sisällä pelkkää sukkaa. Muusa osaa jo olla ihan nätisti ilman tötsää silloin kun olemme kotona, öisin se tosin askartelee tassuansa, eli siitä tulee edelleenkin avaruuskoira öisin ja silloin kun se on yksin.


Koska ulkoilun määrä ja laatu ovat vähentyneet, Muusa on kehittänyt korvaavia harrastuksia. Sisällä myllääminen on lisääntynyt ja Muusa roikkuu ikkunassa tarkkailemassa varmasti useita tunteja päivässä. Molemmat ovat ihan harmittomia harrastuksia, jotka kuitenkin kertovat siitä, että Muusaa turhauttaa toipilaana olo.

Kuru - jo toinen vaalivauva

5.9. syntynyt porokoiranarttu Iresa Wimpa muutti eilen Aurinkolahteen Loviisan koiraksi. Tuo kahdeksanviikkoisen pennun tarmoa täynnä oleva ihanuus on kutsumanimeltään tästä eteenpäin Kuru. Kuru on Pihlajamäen kennellin sijoitusnarttu, joka jäi ainoana tänne etelään muiden sisarustensa rientäessä oikeille poromaille. Onnellisten sattumien ja yllätysten kautta Kurusta tuli perheenjäsen. Vaikka olenkin Loviisan siskona hieman jäävi arvioimaan, tiedän, että parempaa kotia Kuru ei yksinkertaisesti voisi saada.

Tästä se alkaa, yhteinen taival. Onnellinen uusi omistaja lapsensa kanssa kotimatkalla. (Kurun mielestä autosta olisi voinut syödä vaihdekepin ja muutaman muunkin vimpaimen ennen perille saapumista. Myös takapenkki olisi pitänyt saada tutkia ja siitähän vasta huuto saatiinkin, kun sylistä ei päästetty pois. Aika määrätietoinen tyyppi ;)


Uudesta kodista löytyi Muusan jättämä luu.

Edellisten vaalien tuotoksena tuli Muusa ja nyt kunnallisvaalivauvaksi Kuru, toivottavasti kuitenkaan keväällä Eurovaalien jälkeen ei tule enempää (hauva)vauvoja.

Muusa ja Kuru tapasivat pikaisesti tänään ensimmäisen kerran. Kuru oli kyllä se riehakkaampi, vaikka Muusa pisti parastaan. Emme kuitenkaan uskalataneet niiden päästä täyteen vauhtiin riehumisessa, koska Kuru on niin paljon Muusaa pienempi.